Markkinat

Yritykset hyödyntävät uusia teknologioita yhä enemmän ja omaksuvat uusia tapoja hyödyntää tietotekniikkaa. Tämä kehitys kiihtyi vuonna 2014, mistä on osoituksena pilvipalveluiden vahva kasvu. Perinteisten palvelujen kysynnän lasku sekä haasteellinen makrotaloudellinen tilanne, etenkin Suomessa, vaikuttivat kuitenkin kielteisesti markkinoiden kasvuun, joka jäi vaatimattomaksi Tiedon päämarkkinoilla vuonna 2014.   

Tietotekniikan palvelumarkkinoiden odotetaan kasvavan Pohjoismaissa noin 2 % vuonna 2015. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan Tiedon keskeisillä markkinoilla Pohjoismaissa alle 2 % kasvun ollessa nopeinta Ruotsissa.   Suomessa talouden kasvun odotetaan jäävän negatiiviseksi. Tietotekniikkamarkkinoilla tämä saattaa johtaa Suomessa muita ydinmarkkinoita hitaampaan kasvuun. Siirtyminen perinteisistä tietotekniikkapalveluista uusiin palveluihin, kuten pilvipalveluihin ja asiakaskokemuksen hallintaan, jatkuu. Myös teollisen internetin markkinat ovat käynnistymässä Pohjoismaissa.

Asiakkaat etsivät edelleen keinoja säilyttää kilpailukykynsä ja erottua kilpailijoista tarjoamalla ainutlaatuista asiakaskokemusta digitaalisten teknologioiden ja liiketoimintamallien avulla. Digitaalisten teknologioiden odotetaan muuttavan asiakkaiden liiketoimintaa merkittävästi. Yritysten tulee panostaa merkittävästi digitaalisiin strategioihinsa sekä osaamiseen, joka mahdollistaa muutoksen.  

  • Asiakaskokemuksen hallinta tuo yrityksille keinoja erottautua kilpailijoista tarjoamalla digitaalisia elämyksiä sekä hyödyntämällä asiakaskäyttäytymisen analysointia. Esimerkiksi perinteiset kaupat sekä pankit voivat vahvistaa asiakasuskollisuutta sekä uusia tulovirtoja investoimalla asiakaslähtöisiin palveluihin, jotka tarjoavat useita kanavia yhdistävän saumattoman asiakaskokemuksen. Pohjoismaisten markkinoiden vuotuisen kasvun odotetaan olevan noin 20 % lähivuosina.
     
  • Teollisen internetin alueella asiakkaat käyttävät uusia tapoja yhdistää laitteita, kerätä ja käsitellä tietoa sekä hajauttaa laitteille älyä ja autonomiaa. Asiakkaat voivat lisätä tehokkuutta ja luoda uudenlaista liiketoimintaa älykkäiden automatisoitujen palveluiden pohjalta. Näissä palveluissa älykkäitä yhdistettyjä laitteita voidaan käyttää toiminnan valvontaan, optimointiin ja koordinointiin sekä ennakoimiseen. Tämä auttaa yrityksiä parantamaan käyttöastetta, alentamaan ylläpitokustannuksiin sekä parantamaan asiakaspalveluun. Teollista internetiä voidaan hyödyntää mm. etädiagnostiikassa ja -toiminnassa, ylläpidossa, toimitusketjun hallinnassa ja palveluanalytiikassa. Pohjoismaisten markkinoiden odotetaan kasvavan vuosittain noin 50 % (CAGR) yli 5 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.
     
  • Pilvipalvelut: tietotekniikkaa ollaan siirtämässä skaalautuviin ja joustaviin ympäristöihin ja pilvipalvelujen markkinat kasvavatkin nopeasti. Tällä hetkellä pilvipalvelut sisältyvät lähes kaikkiin uusiin tarjouksiin, koska uudet teknologiat yhdistyneenä globaaleihin toimitusmalleihin ja teollistettuihin prosesseihin auttavat alentamaan järjestelmien kokonaiskustannuksia. Pilvimarkkinoiden, mukaan lukien julkinen ja yksityinen pilvi, vuotuisen keskimääräisen kasvun odotetaan olevan noin 30 % (CAGR 2013–2018) tulevina vuosina. Tiedon painopistealueena on yksityinen pilvi, jota tyypillisesti käytetään esimerkiksi liiketoimintakriittisten ydinprosessien alustana. Standardoitujen ympäristöjen vahvistaessa asemaa Tieto pystyy yhä enemmän lisäämään automaation hyödyntämistä. Tämän myötä palvelutuotannon työvoimaintensiivisyys vähenee ja palveluista tulee paremmin skaalautuvia.

Toimialakohtainen kehitys

Lisäksi seuraavat toimialakohtaiset muutokset vaikuttavat tietotekniikan palvelumarkkinoihin:

  • Finanssitoimialalla asiakaskokemuksen hallinta ja digitalisointi ovat edelleen pankki- ja vakuutussektorin painopistealueita niin kuluttajille suunnatuissa palveluissa kuin sisäisissä prosesseissa kaikilla markkinoilla. Markkinoilla on kuitenkin havaittavissa jonkin verran varovaisuutta uusien hankkeiden käynnistämisessä. Samanaikaisesti kustannussäästöpaineet vahvistavat kiinnostusta infrastruktuurin ja sovellusten uudistamiseen sekä ulkoistukseen ja pilvipalveluihin. Pienten ja keskisuurten yritysten segmentissä yritykset suosivat palvelupohjaista toimitusmallia, ja liiketoimintaprosessien ostaminen palveluna vahvistaa asemaansa.
     
  • Teollisuudessa ja metsäteollisuudessa pilvipalvelut toimivat kasvun ajurina. Valmistuksen digitalisointi ja edistyksellisen analytiikan käyttö lisääntyy koko ajan ja tarjoaa pitkällä aikavälillä uusia mahdollisuuksia esimerkiksi teollisen internetin hyödyntämiselle. Kustannussäästöt sekä kysyntä/tarjontaketjun hallinnan tehokkuus ovat tärkeitä ajureita uusissa tietotekniikkahankkeissa.
     
  • Kaupassa ja logistiikassa investoinnit pohjautuvat asiakaskäyttäytymisen muutoksiin. Yritykset investoivat yhä vaativammille kuluttajille suunnattuihin kehittyneisiin ratkaisuihin voidakseen paremmin tunnistaa asiakkaiden tarpeet, lisätä asiakasuskollisuutta ja kasvattaa liikevaihtoaan. Perinteiset kaupat pyrkivät tarjoamaan myös sähköisiä palveluja, mikä vahvistaa asiakaskokemuksen hallintasovellusten kysyntää. Asiakkaiden kustannussäästötavoitteet osaltaan lisäävät kiinnostusta ulkoistukseen ja infrastruktuuripalveluihin, joiden avulla nämä voivat alentaa kustannuksia.
     
  • Julkisella sektorilla talouden heikot näkymät vaikuttavat tietotekniikkainvestointeihin Suomessa. Kustannussäästöt lisäävät kuitenkin paineita käyttää yhteisiä tietotekniikkapalveluja ja olemassa olevia puitesopimuksia, ja Tieto uskoo, että konekeskus- ja kapasiteettipalveluiden kysyntä pysyy suhteellisen hyvänä. Ruotsissa ulkoistustrendi on edelleen vahva ja pilvipalveluiden kysyntä on hyvällä tasolla.
     
  • Terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorilla Suomessa järjestelmien kansalliseen yhteentoimivuuteen liittyvät toimitukset ovat jatkuneet. Nykyarvion mukaan julkisen sektorin terveydenhuoltoasiakkaat on yhdistetty kansalliseen arkistoon kevään 2015 aikana. Yksityisen sektorin terveydenhuoltoasiakkaiden tulee liittyä arkistoon vuoden loppuun mennessä, ja toimitukset tässä segmentissä jatkuvat. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistaminen saattaa lykätä päätöksentekoa Suomessa. Lisääntyneen säätelyn sekä terveydenhuollon prosessien digitalisoinnin odotetaan pitävän aktiivisuuden hyvällä tasolla kaikissa Pohjoismaissa.
     
  • Energiasektorilla asiakkaat tekevät sääntelymuutoksiin ja pohjoismaisten markkinoiden harmonisointiin liittyviä valmisteluja ennen kuin tekevät uusia tietotekniikkainvestointeja. Älymittareiden markkinat etenevät hyvin Norjassa. Öljy-ja kaasuteollisuudessa investoinnit vähenevät yritysten hakiessa kustannussäästöjä.
     
  • Mediasektorilla asiakkaat jatkavat palvelujen siirtämistä sähköisiin ympäristöihin. Asiakkaiden budjettirajoitteista johtuen kustannussäästöt ovat keskeinen tekijä investointipäätöksissä. Tämän odotetaan johtavan uusiin ulkoistusmahdollisuuksiin keskipitkällä aikavälillä.
     
  • Tietoliikennesektorilla tietoliikenneoperaattoreihin kohdistuu edelleen paineita ja konsolidoituminen alalla jatkuu. Suuria transformaationhakkeita jaetaan pienempiin osiin, ja asiakkaat haluavat saada hankkeista enemmän lisäarvoa. Lisäksi kilpailu alalla on erittäin kovaa.
     
  • Tietoliikenteen tuotekehityspalveluissa ohjelmistokehityksen osuus koko tuotekehityksestä kasvaa, koska teknologiamuutokset ovat nopeita tietoliikenne- ja mobiilisektorilla. Tietoliikenteen infrastruktuurimarkkinat saattavat muuttua merkittävästi lähitulevaisuudessa verkkoinfrastruktuurin siirtyessä vähitellen pilveen. Samanaikaisesti puolijohdesektori kasvattaa osuuttaan arvoketjussa tarjoamalla valmiita ratkaisuja infrastruktuuri- ja laitevalmistajille.