Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yhtiö

Tieto Oyj on Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiö on listattu NASDAQ:ssa Helsingissä ja Tukholmassa. Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi 5. helmikuuta 2015. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös sen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laadintaperusteet

Tieto Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ja se perustuu alkuperäisiin hankintahintoihin, ellei näissä laadintaperiaatteissa ole toisin ilmoitettu.

Uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2013 lukuun ottamatta seuraavien 1.1.2014 käyttöön otettujen uusien standardien ja tulkintojen sekä olemassa olevien standardien ja tulkintojen muutosten edellyttämien muutosten vaikutuksia:

  • IFRS 11, Yhteisjärjestelyt. Standardi sisältää ohjeistusta siitä kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyjä koskevia velvoitteita ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Tieto raportoi tulokset yhtenä eränä ennen liikevoittoa (EBIT). Pääomaosuusmenetelmä laski Tiedon vuoden 2013 liikevaihtoa noin 4 %. Muutos vaikutti lähinnä Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet (noin -12 %) ja Jatkuvat palvelut (noin -2 %) -palvelualueisiin. Toimialaryhmistä muutos vaikutti eniten Finanssipalveluihin (noin -10 %) sekä Julkiseen sektoriin, terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin (noin -7 %). Liikevoiton (EBIT) muutos vastaa Tiedon osuutta yhteisyritysten rahoituseristä ja veroista. Muutos ei vaikuta yhtiön kauden nettotulokseen. Edellisen tilikauden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi.
     
  • IFRS 10, Konsernitilinpäätös. Standardi sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siten yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardilla ei ole tällä hetkellä vaikutusta konsernitilinpäätökseen.  
     
  • IFRS 12, Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Standardi lisäsi yhteisyrityksistä annettavaa informaatiota.
     
  • Muut 1.1.2014 käyttöön otetut uudet standardit ja tulkinnat sekä olemassa olevien standardien ja tulkintojen muutokset eivät ole merkittäviä konsernille.

Uudet olennaiset standardit, jotka eivät ole vielä astuneet voimaan:

  • IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista. Standardi korvaa IAS 18:n ”Tuotot”, IAS 11:n ”Pitkäaikaishankkeet” sekä niihin liittyvät tulkinnat. Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. IFRS 15:n perusperiaatteena on, että myyntituotto kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia vaiheita noudattaen:
    • Vaihe 1: tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
    • Vaihe 2: tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
    • Vaihe 3: määritetään transaktiohinta
    • Vaihe 4: transaktiohinta kohdistetaan sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
    • Vaihe 5: kirjataan myyntituotto, kun (tai sitä mukaa kuin) suorite­velvoite täytetään.

IFRS 15 sisältää myös johdonmukaiset liitetietovaatimukset, joiden tuloksena tilinpäätöksen käyttäjät saavat kattavat tiedot yrityksen asiakassopimuksista aiheutuvien rahavirtojen luonteesta, määrästä, ajoituksesta ja epävarmuudesta. Standardi astuu voimaan 1.1.2017 ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

  • IFRS 9, Rahoitusinstrumentit. Standardi korvaa suurimman osan IAS 39:ään sisältyvästä ohjeistuksesta. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominaispiirteistä. Suojauksen tehokkuutta koskevat vaatimukset helpottuvat, kun vaatimus täsmällisestä tehokkuustestauksesta poistuu. Standardi astuu voimaan 1.1.2018 ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
     
  • Ei ole muita standardeja (IFRS) tai IFRIC tulkintoja, jotka eivät vielä ole voimassa ja joilla olisi merkitystä konsernille. 

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyy emoyhtiö Tieto Oyj ja kaikki emoyhtiön välittömässä tai välillisessä määräysvallassa olevat tytäryhtiöt. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto.   

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintapäivästä myyntipäivään asti.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenomenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Taseeseen merkitään liikearvoksi määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan.

Konsernin sisäiset saamiset, velat ja liiketapahtumat, mukaan lukien osingot ja sisäiset katteet, eliminoidaan yhdistelyssä.

Tieto Oyj omistaa osuuksia yhteisyrityksissä, joissa sillä on oikeus järjestelyn nettovaroihin ja siten yhdistelee osuutensa pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11 – standardin mukaisesti. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yhteisyritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta.

Määräysvallattomien omistajien osuudet ilmoitetaan erillisenä eränä konsernin omassa pääomassa.

Segmenttiraportointi

Tiedon toimintamalli muodostuu palvelualueiden ja toimialaryhmien matriisista, jossa palvelualueet ovat taloudellisen raportointirakenteen tärkeimmät toiminnalliset segmentit. Raportoitavat palvelualuesegmentit ovat Jatkuvat palvelut, Konsultointi ja integraatiopalvelut, Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet ja Tuotekehityspalvelut. Toiminnallisten segmenttien raportointi vastaa yhtiön sisäistä raportointia ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, jolle kuuluu vastuu resurssien allokoinnista ja toiminnallisten segmenttien suorituksen arvioinnista, on nimetty yhtiön johtoryhmä, joka vastaa myös strategisesta päätöksenteosta.

Liikearvo on kohdennettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka toimivat useissa eri maissa, ja siksi liikearvo ei sisälly segmenttitiedoissa oleviin maittain esitettyihin pitkäaikaisiin varoihin.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toimintavaluutta ja konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän vaihtokurssin mukaisesti. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen tase-erien arvostuksessa käytetään tilikauden viimeisen päivän päätöskurssia. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset käypään arvoon arvostetut erät muutetaan toimintavaluutan määräisiksi käyvän arvon arvostuspäivän tai uudelleenarvostuspäivän kursseihin. Muut ei-monetaariset erät kirjataan tapahtumapäivän vaihtokurssin mukaisesti.

Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon, paitsi ne suojauslaskennan piiriin kuuluvat erät, jotka esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tytäryhtiöiden (joista mikään ei toimi hyperinflatorisessa taloudessa), joiden toimintavaluutta eroaa konsernin esittämisvaluutasta tulokset ja taseet muutetaan esittämisvaluutan mukaisiksi seuraavasti:

a) Taseiden varat ja velat muutetaan tilikauden viimeisen päivän päätöskurssin mukaan.
b) Tulot ja menot tuloslaskelmassa muutetaan keskimääräisten kurssien mukaan.
c) Kaikki näistä muutoksista aiheutuvat muuntoerot kirjataan laajan tuloksen eriin.

Kun tytäryhtiö myydään, mahdolliset muuntoerot tuloutetaan tuloslaskelmassa osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta koituvan liikearvon ja käyvän arvon muutokset kirjataan ulkomaisen tytäryhtiön varoihin ja velkoihin ja ne muunnetaan päätöskurssin mukaan. Tästä johtuvat muuntoerät kirjataan laajan tuloksen eriin.

Myyntituottojen tulouttaminen

Myyntituotot kirjataan IAS 11- ja 18-standardien mukaisesti. Myyntituotoiksi kirjataan IT-palvelujen ja -tuotteiden arvonlisäveroton ja annetuilla alennuksilla sekä vaihtokurssieroilla oikaistu myynti käyvästä arvostaan. Palvelut koostuvat pääasiassa räätälöidyistä ohjelmistoratkaisuista, ohjelmistoratkaisujen ylläpidosta sekä tietojenkäsittely- ja verkkopalveluista. Myydyt tuotteet ovat pääasiassa ohjelmistolisenssejä.

Palvelujen myyntituotto jaksotetaan sille tilikaudelle, jonka aikana palvelu toimitetaan. Kiinteähintaisista projekteista ja vastaavanlaisista asiakassopimuksista saatava tulo jaksotetaan valmistusasteen perusteella. Valmistusaste lasketaan kuukausittain vertaamalla toteutuneita työkustannuksia koko projektin arvioituun työkustannusten määrään.  Valmistusastemenetelmää käytetään edellyttäen, että valmistusaste ja palvelusopimukseen liittyvät tulot ja menot voidaan arvioida luotettavasti. Elleivät nämä ehdot täyty, ainoastaan menoja vastaava osuus tuloutetaan, jos tulojen odotetaan kattavan kyseiset menot. Toiminnan ohjaus perustuu projektien tulokseen ja suorat kustannukset kirjataan palvelualueiden, pääasiallisten toiminnallisten segmenttien, toimituksiin. Asiakasprojektien seurannassa projekti todetaan tappiolliseksi, jos projektin suorien kustannusten arvioidaan ylittävän odotetut kokonaistuotot. Tällöin kirjataan välittömästi tappiovaraus kattamatta jäävien suorien kustannusten osalta.

Tuotteen myynti tuloutetaan, kun sen omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eikä myyjällä ole enää oikeutta luovuttaa tuotetta edelleen tai tosiasiallista määräysvaltaa tuotteeseen nähden.

Jatkuvien käyttöpalvelusopimusten käynnistys- ja haltuunottovaiheeseen liittyvät menot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Käyttöpalvelusopimusten myyntituotto perustuu palvelumääriin ja jaksotetaan sille tilikaudelle, jonka aikana palvelu toimitetaan.

Tilauskanta

Tilauskantana esitetään tulouttamaton osa asiakkaiden allekirjoittamista tilauksista.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin liiketoiminnan myynnistä ja muista luovutusvoitoista, vuokratuloista ja julkisista avustuksista. Lopetettujen toimintojen tuotot sisältyvät lopetettujen toimintojen nettotulokseen.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin niillä tilikausilla, joilla avustuksen kohteeseen liittyvät kustannukset ovat syntyneet.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Merkittävien uusien liiketoimintakonseptien ja ohjelmistotuotteiden kehitysmenot aktivoidaan taseeseen aineettomana omaisuutena, jos niihin liittyvien tulojen voidaan kohtuudella odottaa kattavan kyseiset menot, ja seuraavat kriteerit täyttyvät: hyödykkeen tekninen toteuttaminen on mahdollista niin, että se voidaan ottaa käyttöön tai myydä; johdolla on aikomus saattaa hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se; hyödykettä pystytään käyttämään tai se pystytään myymään; käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen; pystytään osoittamaan, miten hyödyke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä; hyödykkeestä kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä. Aineeton omaisuus arvostetaan poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon.

Tuloverot

Tuloslaskelman tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tulosta maksettavat tuloverot sekä oikaisut aiemmilta vuosilta ja laskennallisten verovelkojen tai verosaamisten muutokset. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista konsernitaseen varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.  Laskennalliset verosaamiset ja verovelat lasketaan niiden verokantojen ja -lakien mukaisesti, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen tai verovelka realisoituu. Suurimmat väliaikaiset erot liittyvät poistoeroihin, työsuhde-etuuksiin ja aineettomiin oikeuksiin. Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista lukuun ottamatta seuraavia eriä: verotuksessa vähennyskelvoton liikearvo, kirjanpidolliseen ja verotukselliseen tulokseen vaikuttamattomien varojen ja velkojen kirjaukset, kun kyseessä ei ole liiketoiminnan yhdistäminen, sekä tytäryhtiösijoituksiin liittyvät erot, jotka eivät todennäköisesti tule muuttumaan.

Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos on todennäköistä, että ne voidaan käyttää tulevien verotettavien tulojen kattamiseen. Yhdistelystä johtuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan konsernitaseeseen, jos niiden veroseuraamusten realisoituminen on todennäköistä.

Liikearvo

Liikearvoa syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä, ja se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää Tiedon osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon.

Liikearvon alentumisen testaus

Yritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo testataan vuosittain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos osoittaa, että kirjattu arvo ei ehkä ole kerrytettävissä. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuomista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Jos rahavirtaa tuottavalle yksikölle kirjatun liikearvon määrä ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käyttöarvo määritettynä tulevien kassavirtojen nettonykyarvona tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Aineeton omaisuus

Aineettoman omaisuuden hankintameno aktivoidaan taseeseen. Liiketoimintojen yhdistämisen kautta hankittu aineeton omaisuus aktivoidaan hankintahetken käyvästä arvostaan. Aineettoman omaisuuden vaikutusaika määritetään joko rajalliseksi tai rajoittamattomaksi. Aineeton omaisuus, jonka vaikutusaika on rajallinen, poistetaan kyseisenä vaikutusaikana. Jos aineettoman omaisuuden vaikutusaika on rajoittamaton, suoritetaan arvonalentumistesti vuosittain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos osoittaa, että kirjattu arvo ei ehkä ole kerrytettävissä. Tieto-konsernin liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kirjattu aineeton omaisuus liittyy yleensä asiakkaisiin tai teknologioihin, joiden vaikutusaika tunnetaan. Tieto ei yleensä kirjaa markkinointiin liittyvää aineetonta omaisuutta taseeseen, koska hankitun liiketoiminnan arvo koostuu normaalisti asiakassuhteista, teknologiasta ja henkilöstöstä (joka sisältyy liikearvoon), minkä johdosta markkinointiin liittyvällä aineettomalla omaisuudella ei yleensä ole erillistä kirjattavissa olevaa arvoa.

Käyttöomaisuus

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muu käyttöomaisuus arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistosuunnitelma perustuu kunkin omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan ja tasaeräpoistoihin. Tarvittaessa käyttöomaisuuden jäljellä oleva vaikutusaika arvioidaan uudestaan kunkin tilikauden lopussa.

 Konserni soveltaa seuraavia taloudellisia vaikutusaikoja:

  Vuotta
Rakennukset 25–40
Tietojenkäsittelylaitteet 1) 1–5
Muut koneet ja laitteet 5
Muu aineellinen omaisuus 5
   

Leasingsopimukset

  • Konserni vuokralle ottajana
    Leasingsopimukset on luokiteltu rahoitus- ja käyttöleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu omaisuus aktivoidaan käyttöomaisuuteen ja poistetaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Vuosivuokrat kirjataan rahoitusleasingsopimusten lyhennyksiksi sekä korkokuluiksi.

    Vuokrasopimukset, joiden mukaan vuokralle antaja pitää itsellään merkittävän osan omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut kirjataan tuloslaskelman tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
     
  • Konserni vuokralle antajana
    Jos järjestelyssä tietty käyttöomaisuus, lähinnä tekniset laitteet, luokitellaan yksilöidyiksi rahoitusleasinghyödykkeiksi, niin näihin perustuva myynti tuloutetaan sopimuskauden alussa. Asiakkaan maksut kirjataan lainasaatavan lyhennykseksi sekä korkotuotoksi.

Rahoitusinstrumentit

Luokittelu

Rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Johdannaissopimukset, sisältäen valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, sähköjohdannaiset sekä koronvaihtosopimukset, jaotellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

2) Lainat ja muut saamiset

Määräaikaiset talletukset, koostuen pääosin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin talletetuista varoista, lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainasaamiset, sekä myyntisaamiset ja muut saamiset luokitellaan lainoiksi ja saamisiksi. Taseessa ne kirjataan erääntymisajankohtansa mukaisesti joko lyhytaikaisiin myyntisaamisiin, muihin saamisiin, lainasaamisiin, likvideihin varoihin, tai pitkäaikaisiin lainasaamisiin tai muihin saamisiin. Rahamarkkinasijoitukset esitetään lyhytaikaisina talletuksina likvideissä varoissa.

3) Myytävissä olevat rahoitusvarat

Sijoitukset osakeinstrumentteihin, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin, luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Ne kirjataan taseessa pitkäaikaisiin varoihin, ellei tarkoituksena ole myydä niitä 12 kuukauden kuluessa raportointihetkestä.

Rahoitusvelat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Johdannaissopimukset, sisältäen valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, sähköjohdannaiset sekä koronvaihtosopimukset.

2) Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Lyhytaikaiset lainat ja luotolliset tilit, pitkäaikaiset lainat sekä ostovelat ja muut velat jaotellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusveloiksi. Lainat sisältyvät pitkä- tai lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Konserni arvostaa rahoitusinstrumentit aluksi käypään arvoonsa. Transaktiokulut sisältyvät käypään arvoon, ellei kyseessä ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusinstrumentti. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa.

Rahoitusvarat kirjataan taseesta, kun oikeus rahavirran saamiseen on loppunut tai siirretty ja konserni on pääosin siirtänyt omistamiseen liittyvät riskit ja palkkiot. Rahoitusvelat kirjataan taseesta niiden erääntyessä tai kun niihin liittyvä velvoite muuten peruutetaan.

Käyvän arvon muutokset

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutosten käsittely riippuu instrumenttien luokituksesta.

  • Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

    Arvostusmenetelmä on kuvattu liitteen 27 alaviitteessä. Tähän liittyvät arvostusten muutokset raportoidaan, niiden luonteesta riippuen tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja –kuluissa, muissa liiketoiminnan tuotoissa ja muissa liiketoiminnan kuluissa (valuuttatermiinisopimukset) sekä muissa rahoitustuotoissa ja –kuluissa (valuuttaoptiot). Muut arvonmuutokset kirjataan korkotuottoihin ja –kuluihin (koronvaihtosopimukset) ja muihin liiketoiminnan kuluihin (sähköjohdannaiset), paitsi sovellettaessa suojauslaskentaa jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan laajan tuloksen eriin. Taseessa arvonmuutokset tässä luokassa kirjataan lyhytaikaisiin myyntisaamisiin, ostovelkoihin, muihin saamisiin tai velkoihin, mikäli kyseinen erä erääntyy 12 kuukauden kuluessa raportointihetken päättymisestä. Mikäli erääntymishetkeen on enemmän kuin 12 kuukautta, kirjataan arvonmuutokset muihin pitkäaikaisiin saataviin tai velkoihin.
     
  • Lainat ja saamiset

    Lainat ja saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
     
  • Myytävissä olevat rahoitusvarat

    Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon luotettava määritys on mahdollista, ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan suoraan omaan pääomaan. Jos käyvän arvon mukaista arvostusta ei ole saatavissa, varat arvostetaan hankintahetken mukaiseen arvoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan taseessa muihin pitkäaikaisiin varoihin. Kun sijoitus myydään, kertynyt käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan.
     
  • Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

    Korkokulut ja transaktiokulut jaksotetaan tuloslaskelmassa laina-aikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Rahoitusvarojen arvon aleneminen

  • Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

    Jokaisen raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko rahoitusvarojen ryhmään kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta objektiivista näyttöä. Rahoitusvarojen arvon katsotaan alentuneen, mikäli yksi tai useampi seuraavista tapauksista on tapahtunut alkuperäisen arvostuksen jälkeen ja tuolla tapauksella on vaikutusta rahoitusvaran tulevaan kassavirtaan:

1. Liikkeellelaskijan tai velallisen merkittävä taloudellisen tilanteen heikkeneminen
2. Sopimusrikkomus, kuten kyvyttömyys maksaa korkoa tai pääoman palautusta
3. Velallisen joutuminen konkurssimenettelyyn tai muuhun velkojen uudelleenjärjestelyyn tulee todennäköiseksi
4. Alla oleva markkina koskien rahoitusinstrumenttia katoaa taloudellisista vaikeuksista johtuen

Mahdollinen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.

  • Myytävissä olevat rahoitusvarat

    Yhtiö arvioi vuosittain, onko rahoitusvarojen arvon alentumisesta objektiivista näyttöä. Velkainstrumentteja koskien käytetään yllämainittua arviointiperustetta. Myytävissä oleviksi määriteltyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien tapauksessa yhtiö arvioi, löytyykö instrumentin käyvän arvon pitkittyneestä laskusta näyttöä ja siten perustetta varojen arvonalentumiselle. Mikäli tällaista näyttöä löytyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.

Johdannaissopimukset ja suojaustoimenpiteet

Johdannaissopimukset kirjataan sopimuksen syntymishetkellä käypään arvoonsa ja arvostetaan sen jälkeen käypään arvoon perustuen. Yhtiö valitsee erikseen johdannaissopimukset suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyihin varoihin tai velkoihin tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaukseen).

Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia.

Suojaukseen käytettävien johdannaisten käyvät arvot esitetään liitetiedossa 28. Omaan pääomaan sisältyvän suojausrahaston muutokset, jotka on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, esitetään liitetiedossa 28.

Rahavirran suojauksiksi määriteltyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan tuloslaskelmaan muihin laajan tuloksen eriin. Suojauksen tehottomasta osasta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman erään muut liiketoiminnan tuotot/kulut. Omaan pääomaan kertyneet realisoitumattomat arvostukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti kun suojattavasta erästä syntyy tulosvaikutteiset kirjaukset.

Kun suojausinstrumentti erääntyy tai kun se myydään, tai mikäli suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, säilyvät omaan pääomaan kertyneet kurssierot omassa pääomassa kunnes ennustettu, suojattava transaktio tuloutetaan tuloslaskelmaan. Mikäli ennustetun transaktion ei enää uskota tapahtuvan, tämän suojauksesta omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio tuloutetaan välittömästi tuloslaskelman erään muut liiketoiminnan tuotot/kulut.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan aluksi nimellisarvoonsa. Epävarmoista saamisista tehdään konsernin luottopolitiikan määrittelemien periaatteiden mukaisesti varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Varauksen määrä on laskennallinen arvio saamisista, joita ei onnistuta perimään ja jotka suurella todennäköisyydellä tullaan kirjaamaan alas. Laskennallinen arvio perustuu niiden saamisten määrään, jotka ovat olleet erääntyneinä luottopolitiikassa määritellyn ajanjakson. Lopullinen alakirjauspäätös perustuu tapauskohtaiseen riskiarvioon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista likvideistä alle kolmen kuukauden sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Varaukset

Ajoitukseltaan tai suuruudeltaan epävarmoista menneisiin tapahtumiin perustuvista yhtiön oikeudellisista tai tosiasiallisista velvoitteista kirjataan taseeseen varaus, jos on todennäköistä, että kyseisen velvoitteen täyttäminen vaatii yhtiötä tulevaisuudessa luopumaan taloudellisista hyödykkeistä. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velvoitetta koskevista erityisriskeistä.

Työsuhde-etuudet

Tieto-konsernin yhtiöt ylläpitävät erilaisia kansallisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Suurin osa järjestelyistä luokitellaan maksupohjaisiksi. Maksut maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon ne liittyvät. Maksun jälkeen Tieto-konsernilla ei ole muita kyseisiin järjestelyihin liittyviä velvoitteita.

Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisessa järjestelyssä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.

Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä vastuu on velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole toimivia markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.

Nettokorot nettoeläkevelvoitteesta tai saamisesta esitetään rahoituserissä.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tulokseen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Osakeperusteiset maksut

Tieto käyttää kannustinohjelmissaan omana pääomana maksettaviksi luokiteltuja osakeoptioita ja palkkioita, jotka voidaan maksaa joko osakkeina, käteissuorituksena tai näiden yhdistelmänä. Myönnettyjä optioita ja osakkeita vastaan saatavien työsuoritusten käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.  Ei-markkinaperusteiset ehdot (esimerkiksi tulokseen liittyvät tavoitteet ja työsuhteen kesto) otetaan huomioon niiden optioiden lukumäärässä, joihin työntekijöillä odotetaan syntyvän oikeus. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus ei-markkinaperusteisten ehtojen perusteella, tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä.  Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tehdään vastaava oikaisu. 

Osakkeina annettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi ja oman pääoman lisäykseksi, osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa. Henkilöstölle käteisenä mahdollisesti maksettavan, osakeoikeuksiin liittyvän summan käypä arvo kirjataan kuluksi, ja vastaava summa lisätään velkoihin sillä kaudella, jonka aikana työntekijöillä on oikeus saada kyseinen käteissuoritus. Velka lasketaan aina tilikauden päättyessä sekä maksun suorituspäivänä. Velan käyvässä arvossa tapahtuneet muutokset kirjataan henkilöstökuluihin tuloslaskelmassa.

Asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutumisaste vaikuttaa kirjattavien ja maksettavien palkkioiden suuruuteen.

Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Tieto Oyj:n omien osakkeiden hankintameno ja omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta Tieto Oyj:n hankkimia osakkeita.

Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien ja optioiden oletetusta käytöstä saadut osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen markkinahinnan. Merkintäoikeuksilla ja optioilla on laimentava vaikutus ainoastaan, kun osakkeiden tilikauden aikainen keskimääräinen markkinahinta ylittää merkintäoikeuksien ja optioiden toteutushinnan.

Kertaluonteiset erät

Taloudellista tulosta analysoitaessa tietyt erät jotka ovat merkittäviä johtuen niiden määrästä tai luonteesta, ja jotka eivät ole säännöllisesti toistuvia, määritellään kertaluonteisiksi. Kertaluonteisiksi eriksi katsotaan esimerkiksi arvonalentumistappiot, myyntivoitot ja -tappiot ja merkittäviin uudelleenjärjestelyihin liittyvät erät.  

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

IFRS -käytännön mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat yrityksen varojen, velkojen, tulojen ja kulujen tilinpäätökseen kirjattavaan määrään sekä ehdollisten varojen ja velkojen liitetiedoissa esitettävään määrään. Vaikka nämä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen nykyhetken tapahtumista ja toimenpiteistä, toteutuneet tulokset saattavat poiketa arvioiduista.

 Keskeiset tilinpäätökseen liittyvät arviot ja oletukset esitetään liitetiedoissa seuraavasti:

  Liite
Myyntituottojen tulouttaminen 1
Liikearvon alentuminen 15
Tuloverot 17
Osakeperusteiset maksut 21
Työsuhde-etuudet 22
Johdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien käypä arvo 27–28