Rahoitusriskien hallinta

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
 
Tieto altistuu toiminnassaan eri rahoitusriskeille: markkinariskille (valuutta-, korko- ja hyödykeriski), luottoriskille ja likviditeettiriskille. Tiedon operatiiviset rahoitustoiminnot on keskitetty Konsernirahoitukseen. Konsernirahoitus vastaa konsernin rahoitusriskien hallinnasta sekä riittävän likviditeettiaseman ylläpitämisestä. Tiedon hallituksen hyväksymä konsernin rahoituspolitiikka määrittää periaatteet ja määritelmät likviditeetti-, korko-, valuutta- ja vastapuoliriskien hallintaan. Rahoituspolitiikka kuvaa lisäksi vastuunjaon rahoitusriskien hallinnassa. Konserni seuraa rahoitusriskien kehitystä säännöllisesti.
 
Markkinariski
                   
Valuuttariskin hallinta
 
Transaktioriski
                   
Ulkomaankauppa, likviditeetin hallinta euroalueen ulkopuolella olevissa maissa ja konsernin sisäiset rahoitustapahtumat muodostavat konsernin valuuttariskin. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt suojausinstrumentit, ja yhtiön politiikan mukaan suojaudutaan kaikilta tunnistetuilta valuuttariskeiltä määriteltyjen limiittien puitteissa. Valuuttapositio sisältää konserniyhtiöiden vieraissa valuutoissa olevat myyntisaamiset ja ostovelat, tytäryhtiörahoituksen tapahtumat, valuuttatilien saldot sekä ennustetut rahavirrat kuten vahvistetut osto- ja myyntisopimukset.
 
Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Tsekin koruna, Intian rupia ja Puolan zloty ovat suurimmat valuutat riskipositiossa. Vuoden 2014 aikana Tieto käytti valuuttariskien suojaamiseen valuuttatermiinejä ja -swappeja. Ulkomaanrahan määräisistä sopimuksista kertyneet voitot ja tappiot esitetään konsernin tuloksessa ennen korkoja ja veroja, poislukien sopimukset Tsekin korunassa ja Puolan zlotyssa euroa vastaan, joissa sovelletaan suojauslaskentaa, ja joiden realisoitumattomien sopimusten tulos kirjataan konsernin omaan pääomaan. Puolan zlotya koskien suojauslaskentaa ei ole sovellettu heinäkuun 2014 jälkeen tehdyissä valuuttakaupoissa. Valuuttajohdannaissopimusten maturiteetti on alle 12 kuukautta.
 
Konsernityhtiöiden tulee suojata niiden tunnistetut valuuttariskit Konsernirahoituksen kanssa, ellei tälle ole juridisia esteitä. Konsernin valuuttaposition vertailuarvo on tilanne, jossa kaikki tunnetut valuuttariskit on suojattu. Poikkeama tästä vertailuarvosta on konsernin avoin valuuttapositio. Konsernin bruttomääräisestä valuuttapositiosta voidaan tehdä seuraavat poikkeamat (tunnistetuista valuuttariskeistä, poislukien suojaustransaktiot):
• +/- 15 %: Konsernirahoitus
• +/- 25 %: Treasury Committee
• suuremmat poikkeamat: Hallitus
Suojausaste 31.12.2014 oli 95 % (2013: 95 %).
 
Milj. euroa Rahoituserien
positio
Ennustetut rahavirrat Valuuttapositio yhteensä Ulkoiset valuutta-suojaukset     Transaktioriskin herkkyys 1) Ulkoisten valuutta-suojausten herkkyys 1) Netto-
vaikutus tulokseen
SEK                  
31.12.2014 -21,0 20,2 -0,8 0,9     2,1 -0,1 2,0
31.12.2013 24,8 16,9 41,7 -40,9     -2,5 4,1 1,6
                   
NOK                  
31.12.2014 -23,1 0,0 -23,1 22,1     2,3 -2,2 0,1
31.12.2013 -28,1 0,0 -28,1 26,9     2,8 -2,7 0,1
                   
PLN 2)                  
31.12.2014 0,0 -8,0 -8,0 8,2     0,0 -0,8 -0,8
31.12.2013 4,9 -10,3 -5,4 5,0     -0,5 -0,5 -1,0
                   
CZK 2)                  
31.12.2014 -3,6 -53,4 -57,0 57,0     0,4 -5,7 -5,3
31.12.2013 -4,4 -51,3 -55,7 55,0     0,4 -5,5 -5,1
                   
INR                  
31.12.2014 -2,8 -14,6 -17,4 14,6     0,3 -1,5 -1,2
31.12.2013 -1,5 -11,4 -12,9 11,4     0,2 -1,1 -1,0
                   
Muut                  
31.12.2014 -3,5 1,1 -2,4 -2,5     0,4 0,3 0,6
31.12.2013 -3,9 1,3 -2,6 2,9     0,4 -0,3 0,1
 
                   
 
Translaatioriski
                   
Rahoituspolitiikan mukaan translaatioposition suojauksesta päättää hallitus. Positioon sisältyy euromaiden ulkopuolisten tytäryhtiöiden hankintahinta, osakepääoma, sidotut ja vapaat oman pääoman erät sekä tilikauden tulos. Suurin osa translaatioriskistä koostuu 1 650 miljoonan Ruotsin kruunun positiosta. Translaatiopositiota ei ollut suojattu vuoden 2014 lopussa.
 
Korkoriskin hallinta
 
Merkittävin osa konsernin korkoriskistä koostuu lainoista sekä rahavarojen sijoituksista. Korkoriskin hallinnan tavoite on minimoida korkovaihtelujen vaikutus Tiedon vuositulokseen ja taloudelliseen asemaan. Konsernirahoitus vastaa konsernin korkoposition seurannasta ja hallinnasta. Korkoriski muodostuu konsernin korollisista veloista ja saatavista sekä korkojohdannaissopimuksista. Rahoituspolitiikka määrittää konsernin korkoriskin hallintaperiaatteet sekä hyväksytyt suojausinstrumentit. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoposition vertailuluku on määritetty vastaamaan 12 kk:n korkosidonnaisuusaikaa eli aikaa, jonka kuluessa korkomuutokset vaikuttavat keskimäärin yhtiön korkoasemaan. Vuoden 2014 Tiedon rahoituksesta merkittävä osa muodostui toukokuussa 2013 liikkeellelasketusta 6 vuoden kiinteäkorkoisesta joukkovelkakirjalainasta. Sen myötä lainojen korkosidonnaisuusaika vuoden lopussa oli 49 kk (53 kk vuoden 2013 lopussa).
 
31.12.2014
Milj. euroa
    Määrä Duraatio Keskikorko, % Korko-
herkkyys 3)
Pääomamarkkinat     -99,3 4,1 2,9 0,0
Rahamarkkinat     160,6 0,0 0,3 1,6
Muut lainat           -13,0 0,2 1,2 -0,1
Muut saatavat         1,1 1,0 0,0 0,0
 
31.12.2013
Milj. euroa
    Määrä Duraatio Keskikorko, % Korko-
herkkyys 3)
Pääomamarkkinat   -99,2 5,0 2,9 0,0
Rahamarkkinat     114,1 0,0 0,0 1,2
Muut lainat     -34,4 0,3 1,1 -0,2
Muut saatavat     1,8 1,0 0,0 0,0
                   
                   
Hyödykeriskien hallinta
                   
Sähkön hankintahinnan riski on ainoa konsernissa tunnistettu hyödykeriski. Riskinhallintaperiaatteet ja riskilimiitit on määritelty rahoituspolitiikassa. Sähkön hankintahintaan liittyvän hyödykeriskin hallinnan tavoitteena on pienentää sähkön hintaan liittyvää epävarmuutta siten, että kustannukset säilyvät kaupallisesti kohtuullisina. Toistaiseksi politiikkaa sovelletaan ainoastaan Suomessa olevien tietokonekeskusten sähkön kulutukseen. Konsernirahoitus vastaa hyödykeriskien seurannasta ja hallinnasta perustuen hankintaorganisaation toimittamiin kulutusennusteisiin. Politiikan mukaisesti vähintään 40 % kuluvan vuoden ja vähintään 20 % tätä seuraavan vuoden sähkön kulutuksesta on oltava suojattuna. Vuoden lopussa suojausaste koskien vuotta 2015 oli 46 % ja vuotta 2016 koskien 23 % (84 % ja 21 % vuoden 2013 lopussa).
                   
Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitus
                   
Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitusperiaatteet on määritelty rahoituspolitiikassa. Yksi konsernirahoituksen päätehtäviä on riittävän likviditeetin turvaaminen konsernille. Konsernillla on 100 milj. euron sitova luottolimiittisopimus, joka erääntyy 2016. Toukokuussa 2013 konserni laski liikkeelle kuusivuotisen 100 milj. joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy maksettavaksi vuonna 2019. Likviditeetin turvaamiseksi konsernilla on myös konsernitililimiittejä sekä 250 milj. euron yritystodistusohjelma. Lisäksi käytettävissä on 50 milj. euron suuruinen saatavien myynti ‑fasiliteetti.
                   
Velan rakenne            
                   
31.12.2014       Erääntymisajankohta      
Milj. euroa   Käytössä Käyttämättä 2015 2016 2017 2018 2019 2020-
Lainat Joukkovelkakirjalaina 100,0   - - - - 100,0 -
  Yritystodistusohjelma   250,0 - - - - - -
  Luottolimiittisopimus   100,0 - - - - - -
  Velat yhteisyrityksille 9,0   9,0 - - - - -
  Muut lainat 4,0   2,5 1,5 - - - -
    113,0 350,0 11,5 1,5 0,0 0,0 100,0 0,0
                   
  Korot     3,0 2,9 2,9 2,9 1,1 -
                   
Johdannaisten
velat/saamiset
Termiinisopimukset, menovirta     160,1 - - - - -
  Termiinisopimukset, tulovirta     -160,1 - - - - -
  Johdannaiset, netto     0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
                   
Ostovelat Menovirta 91,0   91,0 - - - - -
                   
Muut velat Rahoitusleasingvastuut 0,3   0,3 - - - - -
                   
Yhteensä   204,3 350,0 105,8 4,4 2,9 2,9 101,1 0,0
                   
                   
31.12.2013       Erääntymisajankohta      
Milj. euroa   Käytössä Käyttämättä 2014 2015 2016 2017 2018 2019-
Lainat Joukkovelkakirjalaina 100,0   - - - - - 100,0
  Yritystodistusohjelma 20,0 230,0 20,0 - - - - -
  Luottolimiittisopimus   100,0 - - - - - -
  Velat yhteisyrityksille 3,4   3,4 - - - - -
  Muut lainat 10,1   6,5 2,1 1,5 - - -
    133,5 330,0 30,0 2,1 1,5 0,0 0,0 100,0
                   
  Korot     2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 1,1
                   
Johdannaisten
velat/saamiset
Termiinisopimukset, menovirta     180,6 - - - - -
  Termiinisopimukset, tulovirta     -180,6 - - - - -
  Johdannaiset, netto     0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
                   
Ostovelat Menovirta 84,4   84,4 - - - - -
                   
Muut velat Rahoitusleasingvastuut 4,0   3,7 0,3 - - - -
                   
Yhteensä   221,9 330,0 121,0 5,2 4,4 2,9 2,9 101,1
 
 
Luottoriskin hallinta
 
Luottoriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Konsernin luottoriski koostuu sijoituksista, johdannaissopimuksista ja asiakkaisiin liittyvistä riskeistä, kuten myyntisaamisista. Konsernirahoitus ylläpitää vastapuolilistaa yritystodistuslimiittien ja muiden rahoitustransaktioiden osalta rahoituspolitiikassa määriteltyjen limiittien puitteissa. Rahoituspolitiikan mukaisesti yhtiön käyttämien pääpankkien pitkäaikaisten luottojen rating tulee olla vähintään tasolla Baa3 tai BBB-. Konsernin luottoriskipolitiikka määrittää rajat hyväksyttävälle asiakasluottoriskin tasolle. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä seurataan maksukäyttäytymiseen sekä asiakkaiden taloudelliseen asemaan perustuen. Luottotappiovaraus tehdään asiakassaatavista, jotka ovat enemmän kuin 90 päivää myöhässä. Vuonna 2014 luottotappiovarausten määrää purettiin 1,0 milj. euroa (1,1 milj. euron lisäys vuonna 2013). Luottotappioita kirjattiin 2014 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa vuonna 2013). Raportointihetken maksimiluottoriski on myyntisaamisten käypä arvo. Konsernin hallussa ei ole vakuuksia luottoriskin turvaamiseksi. Konsernilla on erään pääpankkinsa kanssa solmittu saatavien myyntifasiliteetti. Fasiliteetin kokonaismäärä on 50 milj. euroa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
 
Pääoman hallinta
 
Konsernin pääomarakennetta seurataan säännöllisesti nettovelan ja EBITDA:n (Net debt/EBITDA) suhteen kautta. Nettovelka/EBITDA lasketaan jakamalla korollinen nettovelka viimeisen 12 kuukauden EBITDA:lla (pois lukien myyntivoitot). Tavoitteena on pitää pääomarakenne liiketoiminnan rahoituksellisen turvaamisen kannalta riittävällä tasolla. Konsernin korollinen nettovelka vuoden 2014 lopussa oli -59,2 milj. euroa (15,5 milj. euroa vuonna 2013). Nettovelat/EBITDA oli Vuoden 2014 lopussa -0,36 (0,09 vuoden 2013 lopussa).
 
Rahoitusvarojen ja velkojen kuittaaminen
                   
Netotussopimusten alaisten rahoitusvarojen ja -velkojen osalta jokainen konsernin ja sen vastapuolen välinen sopimus voidaan netottaa, mikäli molemmat osapuolet näin päättävät. Mikäli tällaista päätöstä ei ole tehty, rahoitusvarat ja -velat selvitetään bruttomääräisinä. Monissa sopimuksissa netotus on mahdollista ainoastaan toisen sopimusosapuolen sopimusrikkomuksen tapauksessa. Rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, johdannaissopimuksista sekä kassavaroista. Rahoitusvelat koostuvat ostoveloista ja johdannaissopimuksista. Konsernilla ei ollut tililimiittejä käytössä raportointikauden, eikä vertailukauden päättyessä. Myyntisaamisia, kassavaroja ja ostovelkoja ei ole sisällytetty alla olevaan taulukkoon sillä ne eivät ole netotussopimusten tai vastaavien alaisia ja ne selvitetään bruttomääräisinä samoin kuin johdannaiset.
 
Rahoitusvarat
               
              Liitännäiset, netottamattomat
tase-erät
 
31.12.2014 Rahoitusvarojen kirjatut bruttomäärät Taseessa netotettujen rahoitusvelkojen bruttomäärät Nettorahoitusvarat taseessa Rahoitusinstrumentit Saatu käteisvakuus Nettosumma
Johdannaissaamiset 1,4 - 1,4 -0,6 - 0,8
Yhteensä 1,4 0,0 1,4 -0,6 0,0 0,8
             
            Liitännäiset, netottamattomat
tase-erät
 
31.12.2013 Rahoitusvarojen kirjatut bruttomäärät Taseessa netotettujen rahoitusvelkojen bruttomäärät Nettorahoitusvarat taseessa Rahoitusinstrumentit Saatu käteisvakuus Nettosumma
Johdannaissaamiset 0,6 - 0,6 -0,6 - 0,0
Yhteensä 0,6 0,0 0,6 -0,6 0,0 0,0
                 
                 
Rahoitusvelat
                   
            Liitännäiset, netottamattomat
tase-erät
 
31.12.2014 Rahoitusvelkojen kirjatut bruttomäärät Taseessa netotettujen rahoitusvarojen bruttomäärät Nettorahoitusvelat taseessa Rahoitusinstrumentit Saatu käteisvakuus Nettosumma
Johdannaisvelat -1,9 - -1,9 0,6 - -1,3
Yhteensä -1,9 0,0 -1,9 0,6 0,0 -1,3
             
            Liitännäiset, netottamattomat
tase-erät
 
31.12.2013 Rahoitusvelkojen kirjatut bruttomäärät Taseessa netotettujen rahoitusvarojen bruttomäärät Nettorahoitusvelat taseessa Rahoitusinstrumentit Saatu käteisvakuus Nettosumma
Johdannaisvelat -4,2 - -4,2 0,6 - -3,6
Yhteensä -4,2 0,0 -4,2 0,6 0,0 -3,6